Vuoden 2011 mieleenpainuvimmat viinihetket TOP 5

Itselleni viime vuoden teemaksi muodostui selkeästi Toscana viinitarjonta ja Douron portviinit. Eipä yllätys sinänsä, sillä vietin leijonan osan lomista ja omista lomista näillä viinialueilla harhaillessa. Porto ja Vila Nova de Gaia tulivat tutuiksi kolmen viikon kesälomalla ja "vanha tuttu" Chianti Classico -alue Toscanassa näytti taas uusia hienoja puoliaan liki kuukauden sadonkorjuureissulla.

Viiniharrastuksen edetessä ja janon kasvaessa on oppinut maistamaan viinejä rauhattomassa ympäristössä, nopeassa tahdissa ja vieläpä niin, että maisteluista jää jotain mieleen. Tällä tarkoitan lähinnä isomman porukan tastingejä ja viinimessuja. Uskon kuitenkin vahvasti ympäristön luomaan vaikutukseen viinin maistelukokemuksessa. Vaikka taito nopeaan maistamiseen on kehittynyt, tunnelma näyttelee avainasemaa mieleenpainuvissa hetkissä, eli niissä, jotka ylläpitävät jatkuvaa optimaalisten fiilisten ja mielihyvän tavoittelua. 

Kiireetön haistelu ja maistelu aisteja tukevassa ympäristössä voi nostattaa hieman mielikuvituksettomankin viinin tasoa huomattavasti, ja antaa usein hienolle viinille sille kuuluvan kuninkaan kruunauksen. Seuraavassa viisi vuoden 2011 mieleenpainuvinta viinihetkeä ja tilanteesta napattu kuva:

5. Vila Nova de Gaia & Dalva Porto Golden White Colheita 1952


Kuuman päivän päätteeksi uskomattoman hienosti ikääntynyt, tiivis ja suuntäyttävä luomus. Vaaleasta kullankeltaiseen kääntyvä väri ilmaisi jännällä tavalla arvokasta vanhenemista. Mieleenpainuva nautiskeluhetki yhdessä tuottajan edustajan kanssa Vila Nova de Gaian viinikaupassa. 

4. Porto, ODE Porto Wine House & Quinta do Infantado Reserva 2007

Erinomainen Quinta do Infantadon Reserva 2007 täydensi härän sisäfileen ja portviinikastikkeen yhdessä Porton tunnelmallisimmista viiniravintoloista. Vielä punaviineissä tuntemattomampi Infantado tuottaa myös erityisen laadukkaita portviinejä Pinhaossa, Douro-joen pohjoispuolella.

3. Panzano in Chianti & Candialle Pli 2004

Hämärään taittuva ilta Conca d'Oron alarinteillä Toscanan Chianti Classicossa. Bistecca alla fiorentina, reippaasti oliiviöljyä, vihersalaattia ja nätisti ikääntynyt Candialle "Cru"-viini Pli 2004. Sangioveselle tyypillinen napakka rakenne oli alkanut kehittyä kauniisti leveämmäksi ja syvemmäksi. Hieman kansainvälisen oloinen ja frakkiin puettu Jupiterin veri.

2. Panzano in Chianti, Vino al Vino & Castello dei Rampolla Vigna d'Alceo 2006

Iloisesti hälisevillä Vino al Vino -viinimessuilla yhdessä Rampollan omistajan Maurizia di Napolin kanssa maistettu d'Alceo oli tapahtuman huippuhetkiä. Vielä vauva, mutta elegantti ja biodynaaminen cabernet sauvignon – petit verdot -sekoite antoi kuitenkin pienen vihjeen kulttiviinin mahtavasta potentiaalista. 

1. Douro, Quinta de Santo António & Quinta de Santo António Colheita 1976

Viinintekijä ja enologi Carlos Almeida tarjosi viinivuoden 2011 mielenkiintoisimman maistelukokemuksen omien viinitarhojensa ensimmäisen vuosikerran (1976) Colheitalla. Suoraan tammesta laskettu uutos oli äärimmäisen mausteinen ja monivivahteinen. Reunoilta aavistuksen vihreään taittuva väri kertoo yli 30 vuoden iästä.  

Quinta de Santo Antonio (n. 20 ha) myy satonsa lähes kokonaan isoille tuottajille kuten Fonseca. Carlos on aiemmin toiminut 20 vuotta johtavana viinintekijänä mm. Sandemanilla ja Calemilla ennen kuin siirtyi eläkkeelle ja päätoimiseksi tarhuriksi sekä hotelliyrittäjäksi. 

Viinistelyä Portossa

Köysirata nostaa viinimatkaajan korkeuksiin Gaian rannalla

Viinijano harppasi vaihteluksi Portugaliin, maiskutteli portviinejä muutaman viikon Portossa sekä Dourossa ja havahtui. Viinintekijöiden uusi sukupolvi rikkoo rajoja party-porteilla, port-drinksuilla ja istutuskokeiluillaan. Suuryritysten ostamat viinitalot pitävät turhankin aistittavasti kiinni sympaattisen viinituottajan sädekehästään. Vinho do Porto kelluu kuitenkin modernisaation murroksen jälkimainingeissa moniuloitteisempana kuin koskaan ennen, ja on valkoisena täysin yliveto kesäjuoma.

Vintage-expertti Fonsecan viinivarastoja Gaissa

Sukellus Pohjois-Portugalin viiniskeneen on syytä aloittaa Vila Nova de Gaiasta, joka on todellinen viinimatkaajan huvipuisto. Kaupungin Porton vastainen ranta elää täysin viinin ehdoilla ja ihmekkös tuo, sillä jo vuosisatojen ajan ovat suuret portviinin tuottajat kuljettaneet viininsä sinne kypsymään leudompaan säähän ja paremmille kauppa-apajille. Gaian viileissä varastoissa viinin on hyvä levätä etenkin kesällä, toisin kuin synnyinsijoillaan noin 100 kilometriä sisämaassa sijaitsevan Douron viinialueen kuumenevissa kellareissa. Vaikka rannikon ja viinialueiden etäisyys on lyhyehkö, on ilmasto hyvinkin erilainen. Jopa viinilaakson sisäisten ala-alueiden ilmastot ovat yllättävän erityyppiset. 

Nykyisin Gaian monesta kymmenestä viinikellarista noin kymmenkunta pitää oviaan aktiivisesti auki vierailijoille. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja rutinoitunutta, mutta tietotasoltaan valitettavan usein pintapuolista. Kävimme nuuskimassa arvokkaan tunkkaista tynnyrituoksua puolessa kymmenessä ja seuraavassa suositukset:

1. Graham's

Graham's esitteli vierailijoille asiakirjoja port-kaupan alkuajoilta

Graham'sin kellareille pääsi ilmaisella bussikyydillä Gaian rannasta. Kierros oli informatiivinen ja kellari näyttävä. Tasting-tilat ja kauppa olivat ensiluokkaisia. Kokonaisuudesta jäi vimpan päälle hiotun markkinointisuunnitelman lisäksi mieleen sympaattinen ja elämyksellinen vierailu.  

    
2. Krohn

Krohn tarjosi ehdottomasti henkilökohtaisimman kellarikierroksen. Varsinaisia kierrosaikoja ei ollut, vaan henkiökunta teki sellaisen aina tarvittaessa. Viiniä tarjottiin vapaamuotoisesti ja maksutta joko ennen tai jälkeen kellariesittelyn. Maistelutilat olivat kellarin parvella, joten tunnelma toi maisteluihin hyvän lisäpotkun.

3. Cálem

Cálem on yksi suurimmista portugalilaisista portviinitaloista. Alkuaan sen bisnes oli pöytäviinin kuljettaminen Brasiliaan, mutta paluumatkalla takaisin tuodut puukuormat ja niistä rakennetut tynnyrit ajoivat yhtiön mukaan portbisnekseen puolivahingossa. Cálemin kierros oli lyhyt, mutta informatiivinen. Tasting-tila oli aavistuksen mielikuvitukseton, vaikkakin rakennus oli sisältä moderneimmasta päästä. 

Portviinien sippailu Vila Nova de Gaiassa on kertakaikkisen hienoa hommaa. Tutustuminen alueeseen kannattaa alottaa jo aamusta  ja aikaa on parempi varata koko päivä. Rantakadun ravintoloiden hinnat eivät ole sikamaisia, joten rentoutumista kierrosten välissä lasillisella viilennettyä tawnya voi suositella.