En tiedä mistä tähän on päädytty. Rehellisesti sanottuna on kummalista, että odotan toscanalaistuottajan uutuutta enemmän kuin juuri alkavaa lapinlomaa.
Lasken itseni viini-ihmiseksi ja kuulun siihen todistettavan runsaaseen joukkoon, joka aloitti litkimisen naistenlehdissä ylistetyllä Nilialla, ratkesi seuraavaksi massamainostettuun Ripassaan ja jatkoi rinta rottingilla Amaroneihin. Ajan kuluessa ja innostuksen kasvaessa Nebbiolo oli hyppäys pimeään, johonkin vanhaan, vaikeaan ja arvokkaaseen. Sicilian pyöreys ja Veneton runsaus olivat jonkin aikaa kaikki kaikessa. Sitten tulivat Chianti Classicot.
Joku voisi kysyä, fiilistelenkö Chianti Classicoa, koska se on trendikästä. Nyky-trendeistä en tiedä, mutta minulle Classicot ovat trendikkäitä, totta helvetissä. Yleistyvä luomuviljely ja eri tyylilajien runsas kirjo. Kirpsakkaa marjaa, mausteita, eleganssia ja rehtiä maanläheisyyttä. Mikään ei voita 17-asteista Classicoa viikonlopun juhlajuomana. Palaset loksahtavat kohdalleen ja myönnän olevani koukussa. Chianti Classicot onnistuvat kutittamaan makuhermojani juuri oikeasta kulmasta.
La Misse helpottaa vieroitusoireita. Hieman lyhennetty, 12 kuukauden tynnyrikypsytys verrattuna Candiallen aikaisempiin Classicoihin. Erikoisuutena mukana 33 hehtolitran sementtitankit. Kymmenesosa Merlota hellii makuhermoja paikaten Sangiovesen temperamenttia ja tuoden viiniin tasaista pehmeyttä. Miellyttävän nuorekas ja keskirunsas tuoksu, jos niin voi sanoa. Aavistus tammikypsytyksen tuomaa makeutta. Terhakkaan hapokas ja tanniininen. Suoraviivainen, mausteinen ja suorastaan addiktoiva. Eiköhän tämä riitä.
Candiallen Classicoiden aikaisemmista vuosikerroista 2006 oli ehkä nollaseiskaa nautittavampi – tällä en tarkoita, että parempi, mutta pidempi pullokypsytys on 2007-vuosikerrassa aavistuksen tarpeellisempi. Tuottajan mukaan La Misse asettuu nautittavuudessa malliston kärkipäähän, onhan siinä vähemmän tammea ja ripaus pehmeää ranskalaista seassa.
Chiantit ovat kahlinneet allekirjoittaneen sen verran pahasti, että nikojen helpottamiseksi on varmasti raahauduttava tänäkin vuonna paikan päälle oppimaan ja ihmettelemään. Viva Italia! Viva Chianti Classico!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti