Viini, Ruoka & Hyvä Elämä -messut pidettiin Helsingissä 22.10-25.10.2009. Ohessa kokemukset messuilla maistetuista viineistä.
Mont Riley, Sauvignon Blanc 2007
Erinomainen viini. Vahva happo ja jännästi hedelmäisen kuiva kokonaisuus. Todella miellyttävä ensikokemus tähän Uuden-Seelannin blanciin. Ostan varmasti.
Coste Rubin Barbaresco
Hieno viini, joka erottui edukseen kahden nebbiolon vertailussa selvästi. Hyvä näin, sillä viini on ehta barbaresco ja puolet kalliimpi mitä viikko sitten maistettu Langhe Nebbiolo. Aavistuksen mineraalinen, mutta lämmin. Vierastan kuitenkin vahvoja tanniineja, jotka liimaavat kielen klassisesti kitalakeen. Viini vaatii seurakseen oikeanlaisen ruuan. Tyydyn edullisempiin piemontelaisiin.
Valpolicella Classico Superiore, Caterina Zardini
Tuhti Valpolicella, joka pitää sisällään mielenkiintoisen tuotantovivahteen. Noin 30% viinistä on valmistettu ns. amarone-menetelmällä, apassimento-tekniikalla, eli kolmasosaa rypäleistä on kuivatettu ennen varsinaisen valmistamisen aloittamista. Voimakkaan tumma ja yllättävän tanniininen veneto. Jää tällä kertaa tilaamatta.
Stonehedge Zinfandel
Itselle täysi tuntemattomuus Californiasta. Rumanvärinen viini, jollaista ei ole ennen tullut vastaan. Valoon tarkasteltaessa viinissä oli konjakinkeltaista vivahdetta. Värin lisäksi maku oli erikoinen. Alko mainitsee mansikan, joka kieltämättä maistuu hauskasti taustalla. Ei huono - vaan erilainen punaviini. Jää silti hyllyyn.
Tabula Damana Crianza 2004
Damanaa ei saa Alkosta ja olen lukenut siitä mukavasti puoltavia arvosteluita. Maistoimme Damanaa maratonin viimeisenä, joka osaltaan vaikutti varmasti mielipiteisiin. Kyseessä on 100% Tempranillo samoin kuin kuukausi sitten maistamani Baron De Ley, johon yritin viiniä vertailla. Taitaa kuitenkin olla niin, että en tästä Espanjan kuningasrypäleestä ymmärrä mitään, koska viini ei herättänyt juurikaan mielipiteitä. Tilannetta ei pelastanut myöskään se, että "maahantuojan" esittelijä oli täysin jäässä, ja näytti haaveilevan jo perjantain saunakaljoista. Maku oli muistaakseni vahvahkon hedelmäinen ja tuhti. Tempranilloa on pakko ostaa uudelleen, jotta saisi rypäleestä edes jonkinlaisen otteen.
Mont Riley, Sauvignon Blanc 2007
Erinomainen viini. Vahva happo ja jännästi hedelmäisen kuiva kokonaisuus. Todella miellyttävä ensikokemus tähän Uuden-Seelannin blanciin. Ostan varmasti.
Coste Rubin Barbaresco
Hieno viini, joka erottui edukseen kahden nebbiolon vertailussa selvästi. Hyvä näin, sillä viini on ehta barbaresco ja puolet kalliimpi mitä viikko sitten maistettu Langhe Nebbiolo. Aavistuksen mineraalinen, mutta lämmin. Vierastan kuitenkin vahvoja tanniineja, jotka liimaavat kielen klassisesti kitalakeen. Viini vaatii seurakseen oikeanlaisen ruuan. Tyydyn edullisempiin piemontelaisiin.
Valpolicella Classico Superiore, Caterina Zardini
Tuhti Valpolicella, joka pitää sisällään mielenkiintoisen tuotantovivahteen. Noin 30% viinistä on valmistettu ns. amarone-menetelmällä, apassimento-tekniikalla, eli kolmasosaa rypäleistä on kuivatettu ennen varsinaisen valmistamisen aloittamista. Voimakkaan tumma ja yllättävän tanniininen veneto. Jää tällä kertaa tilaamatta.
Stonehedge Zinfandel
Itselle täysi tuntemattomuus Californiasta. Rumanvärinen viini, jollaista ei ole ennen tullut vastaan. Valoon tarkasteltaessa viinissä oli konjakinkeltaista vivahdetta. Värin lisäksi maku oli erikoinen. Alko mainitsee mansikan, joka kieltämättä maistuu hauskasti taustalla. Ei huono - vaan erilainen punaviini. Jää silti hyllyyn.
Tabula Damana Crianza 2004
Damanaa ei saa Alkosta ja olen lukenut siitä mukavasti puoltavia arvosteluita. Maistoimme Damanaa maratonin viimeisenä, joka osaltaan vaikutti varmasti mielipiteisiin. Kyseessä on 100% Tempranillo samoin kuin kuukausi sitten maistamani Baron De Ley, johon yritin viiniä vertailla. Taitaa kuitenkin olla niin, että en tästä Espanjan kuningasrypäleestä ymmärrä mitään, koska viini ei herättänyt juurikaan mielipiteitä. Tilannetta ei pelastanut myöskään se, että "maahantuojan" esittelijä oli täysin jäässä, ja näytti haaveilevan jo perjantain saunakaljoista. Maku oli muistaakseni vahvahkon hedelmäinen ja tuhti. Tempranilloa on pakko ostaa uudelleen, jotta saisi rypäleestä edes jonkinlaisen otteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti