Bok! Terveisiä Kroatiasta

Hvarin saaren Zlatan Otokin grand cru -tarhat laskeutuvat upeasti Adrianmereen 

Kevät hurahti nopeasti ja opettavaisesti – viinejä tuli nautittua niin ProWein-messuilla Saksassa kuin Samppanjan alueella Ranskassa. Voisikin puhua pienestä ähkystä, sillä kirjoittelu on hiljentynyt hetkeksi viiniopintojen ja omien töidenkin takia.

Lomailin äskettäin Keski- ja Etelä-Dalmatian alueilla ja luonnollisesti tutkailin läpi raapaisun viini-skeneä aina grand cru -tarhoista autotallikeitoksiin. Pääsääntöisesti viinit olivat kepeitä ja hyviä ruoanhuuhtojia. Viinikauppojen ylimpien hyllyjen tekeleistä sai maksaa jo rahaa ja usein rahalle sai myös vastinetta. Vaikka viiniperinteitä on Kroatiassa aina 2500 vuoden takaa, tilojen modernisoituminen on vasta alkutaipaleella ja suhtautuminen esimerkiksi uuden puun barrique-kypsytykseen jopa rehentelevän innostunutta.  

Keski-Dalmatian ylpeys on punainen rypäle Plavac Mali. Ylpeyteen onkin aihetta, sillä Plavac on kroatialaisen Crljenak Kaštelanskin sekä toisen paikallisen rypäleen Dobriciksen risteytys. Tämän vuosituhannen alussa Crljenakin todettiin olevan se alkuperäinen Zinfandel, joten niin amerikkalaisen Zinfandelin kuin italialaisen Primitivon juuret ulottuvat aina Kroatiaan ja Dalmatian rannikolle saakka. Voinee arvata, ettei paikallisten viini-ihmiset kanssa ollut vaikea löytää puheenaihetta.

Tomićin etiketissä on kerrottu myös tynnyrin paahtoaste

Maistoimme monia Hvarin saaren tuottajien Plavaceja, joista mieleenpainuvimmat tulivat saaren suurimmilta tuottajilta Zlatan Otok, Tomić ja Plančić. Viinit olivat siistejä ja hyvin tehtyjä ruokaviinejä. Yltiöpäisestä tynnyrikypsytyksestä ei ollut ihme kyllä viitteitä. Mielestäni parhaimmat pärjäisivät helposti vertailussa esimerkiksi naapurimaan Primitivoihin.

Zlatan Otokin hienoin Plavac Grand Cru tulee Kroatian ainoilta cru-tarhoilta
      

Kuuman päivän virkistäjänä toimi mainiosti makea paikallinen jäillä jäähdytetty Vin Santo -tyyppinen Prošek. Viini tehdään paikallisia rypäleitä kuivattamalla passito-menetelmällä. Konsentroituneesta rypäleestä puristettu mehu on sokeripitoisempaa, joten käymisen tuloksena saadaan makeaa n. 15% ja n. 120g / litra sokeria sisältävää jälkiruokaviiniä. Prošekia tuottaa lähes kaikki Dalmatian isoimmat viinitalot, mutta mielenkiintoisimmat viritykset tulivat paikallisten kalastajaperheiden omista kellareista. Myös pienet ravintolat tarjosivat usein omaa Prošekia avotulella paistettujen lättyjen kyytipojaksi. 

Mielenkiintoisimmat Prosekit tulivat pieniltä perhetarhoilta 

Dalmatian viineihin kannattaa tutustua ennakkoluulottomasti, mutta viljelijöiden kerskailut kannattaa ottaa sopivalla huumorilla. Mielenkiintoisia paikkoja riittää viinimatkailuun vaikka millä mitalla. Ranskalaiset rypälelajikkeet ovat kenties eniten edustettuina rannikon pohjoisosassa Istrian niemimaalla. Tämä saattaakin olla seuraavan viinimatkan osoite. Keski- ja Etelä-Dalmatian tunnetuimmat punaviinit tulevat Hvarin saarelta ja Peljesacin niemimaalta läheltä Dubrovnikia. Kristallinkirkas vesi, unohdetut laguunit ja rauhalliset kalastajakylät tuovat mukavan lisän Kroatian viinivieraalle.