Italian jalkaterä ja kuuluisan Ndrangheta-mafian kotipaikka Calabria on kesällä suorastaan sikamaisen kuuma maakunta. Sen karulla maaperällä kukoistaa kuitenkin yksi punainen rypäle ylitse muiden: gaglioppo. Parhaimmillaan (kuulemma) lähes pinot noirin kaltaisesta rypäleestä ei valmisteta tummia ja konsentroituneita viinejä, niin kuin alueen olosuhteista voisi hyvin kuvitella. Gaglioposta valmistettu Calabrian tunnetuin DOC-luokiteltu Cirò on yleensä hapokas, hento ja mausteinen lajikeviini. Se työstäminen vaatii tarkkuutta, sillä kepeästä tanniinirakenteesta johtuen maseraatiovaihe tulee olla pitkä ja kontrolloitu. Mikäli lämpötila lipsahtaa liian kuumaksi, gagliopon rypälemassa hapettuu ja halutut tanniinit "keittyvät" taivaan tuuliin.
Alueen suurimpiin tuottajiin kuuluvan Librandin Duca Sanfelice Cirò '09 on kieltämättä hieman erikoinen viini. Aavistuksen granaatiin taittuva väri kieli hapettumisesta. Sen tuoksu oli kehittynyt ja vegetaalinen. Viini oli kielellä eloisan hapokas ja jälkimaultaan mausteinen. Liian kummallinen muistuttaakseen pinot noiria, mutta jotain tässä on silti yritetty. Huomionarvoista lienee myös se, ettei viiniä ole kypsytetty lainkaan tammitynnyreissä, vaan ainoastaan terästankeissa. Duca Sanfelicestä ei ihan tiedä onko se lintu vai kala, mutta huono viini se ei ole. Rapsakka cirò on erilainen nuori, joka on ehdottomasti parhaimmillaan hieman viilennettynä.
