Tilahyppelyä Toscanassa osa 2

LE CINCIOLE

Vain kivenheiton päässä Panzanon vanhasta kaupungista sijaitsee harvinaisen sympaattinen tila persoonallisine viineineen. Chianti Classico -alueen sydämessä viiniä tekevä Le Cinciole juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan alkuaan milanolaisten Valerian ja Lucan ohjastamana. Akateemisesti koulutettu ja yliopistossa työskennellyt iloinen pariskunta suuntasi aikanaan Toscanaan tekemään sitä, mistä olivat aina salaa haaveilleet. 

Reilun kymmenen hehtaarin tila on alusta asti tähdännyt millintarkkaan laatuun ja kunnianhimoiset tavoitteet ovatkin tuottaneet tulosta, sillä tarhojen viinit kuuluvat nykyisin alueen ehdottomaan kärkikaartiin. Laadun takaa muun muassa elektroninen viinitarhanvalvontajärjestelmä Winesense, joka on osa Lucan modernisointiprojektia. Järjestelmän avulla pensaiden ja tarhojen sääolot saadaan hämmästyttävällä tarkkuudella suoraan kellarille ja tietokoneeseen. Myös orgaanisen viljelyn laatusetifikaatti myönnettiin tarhoille vuonna 2005.

Luca ja Valeria

Luca käyttää Camalaionen ja Riservan 500 litran tammessa

Vierailun aikana ainakin yksi asia tuli selväksi: mukava menestys ei ole noussut pientilallisten hattuun. Kellarivierailu sai sympaattisen Valerian purskahtamaan nolostuneeseen nauruun. Totta tosiaan he eivät ole panostaneet pätkääkään kellarin ulkoasuun tai siisteyteen, mutta juuri nämä ovat niitä tilavierailun hienouksia. Privaatti kierros ja viiniesittely sotkuisella pikkutilalla hakkaa sata-nolla sliipatun turisti-tourin, jossa puheenaiheet karkaavat valitettavan usein Obama - Bush -raiteille (jenkkejä vaan on kaikkialla).

  

Viinitarhat avautuvat tilan edestä kaakkoon kohti Panzanoa

Le Cinciole tuottaa nykysin viittä eri viiniä – kahden Classicon lisäksi valikoimasta löytyy supertoscanalainen Camalaione, kevyehkö pöytäviini Cinciorosso sekä roseviini Rosato Toscana. Maistellessamme tilan viinejä Valeria ehdotti tasting-paikkaa lähellä käymisastioita. Miltei kaikki sangioveset olivat aloittaneet käymisen ja tuoksu kellarissa oli mahtava. Ympäristö ja tunnelma ovat loppujen lopuksi iso osa maistelukokemusta – viini-tasting kellaritiloissa olikin jotain, mitä ei ole aikaisemmin tullut hartaudella testattua. Suosittelen. 

Pirteän mustaherkukkainen Cinciorosso IGT on tuotevalikoiman uutuus

Le Cinciolella viini tehdään ympäristönsä näköiseksi sangiovesen ominaispiirteitä kunnioittaen. Chianti Classico kypsyy 20 hehtolitran tammessa vuoden. Classico Riserva puolestaan kypsyy 18 kuukatta pienemmässä 225 litraisessa tynnyrissä ja tasapainottuu vielä 12 kuukautta pullossa. Supertoscanalainen Camalaione kypsyy pisimpään uudessa puussa ja koostuu pelkistä kansainvälisistä rypäleistä: Cabernet sauvignon 70%, Merlot 15% sekä Syrah 15%. Kokonaisuutena varsin kiva valikoima hyvin tehtyjä viinejä. 

Kaiken kaikkiaan Greven Panzanosta tuleva Le Cinciole on huoleton, iloinen ja hieman rähjäinen tila, mutta samalla ihailtavan modernisti ajan hermolla.

Camalaione on tilan vakuuttava supertoscanalainen 

Tilahyppelyä Toscanassa osa 1

Korjuuhommien lisäksi oli aikaa tutustua mukavaan määrään erilaisia tiloja ja tavata loistavia tyyppejä. Vaikkakin suurin osa tiloista olikin ajankohdasta johtuen kiireen ja sekasorron keskellä, vastaanotto oli poikkeuksetta ystävällinen ja avulias. Ajattelin kirjoitella  muutamasta erityisesti mieleenjääneestä tuottajasta. 

Pistäydyin ensimmäiseksi Chiantin "kakkosalueella" Rufinassa. Viinialue on Chiantin ala-alueista pienin, mutta parhaiten tunnettu heti isoveli Classicon jälkeen. Maasto on täällä aavistuksen jyrkempää ja korkeampaa kuin Classicossa sekä lämpötilavaihtelut selvempiä. Tästä syystä rypäleet poimitaan yleensä hieman myöhemmin isoveljeen verrattuna. Kuuma vuosi 2011 oli tosin poikkeus – esimerkiksi Selvapiana oli korjannut kaikki rypäleet jo syyskuun puolella.


FATTORIA SELVAPIANA

Fattoria Selvapianaan oli helppo löytää

Spontaani vierailu Selvapianalla onnistui loistavasti, sillä pääsin kiertelemään mantuja yhdessä Silvia Massetin kanssa ja pääsin pistäytymään legendaarisessa kellarissakin. Silvia isännöi tilaa nykyisin yhdessä veljensä Frederico Massetin kanssa. Varsinainen johtaja-omistaja, naimaton Francesco Antinori, adoptoi sisarukset joskus taannoin. Sittemmin Selvapianasta on tullut heillekin elämäntyö.

Päärakennus hillityn ylväänä

Fattoria Selvapiana on yksi Rufina-alueen hienoista viinintuottajista, jonka parhaat viinit ovat kuuluja mahtavasta ikääntymispotenttiaalistaan. Tilalla on yhteensä noin 50 hehtaaria viinitarhoja ja vuosituotanto yltää aina 200 000 pulloon asti. Yleisesti ottaen alueen viinit ovat jokseenkin yksiuloitteisempia ja kevyempiä kuin Classicon sangiovese-painoitteiset serkut. Rufinaa on pidetty keskinkertaisuuden kultamaana, jonka harvat huippuviinit tarvitsevat vuosikymmeniä auetakseen. Sittemmin (1980-luvun loppupuolella) alueella on ruvettu yleisesti suosimaan hieman modernimpaa ja runsaampaa tyyliä. Paikallisesta enotecasta löytää tänään monia komeita punkkuja, joiden rakenne ja hedelmä kestävät hienosti aikaa. 

 Houkutteleva repertuaari

Selvapianalla hiukan karsastetaan puukypsytyksen sivuilmiöitä. Suurin osa pienimmistä tankeista on 33 hehtolitraa vetäviä tammiastioita. Uutta puuta ja pienempiä tynnyreitä käytetään vain ykkösviiniin "Bucerchiale" – kuitenkin vain 10% tynnyreistä on uusia. Viineissä pyritään korostamaan ilmaston ja maaperän ainutlaatuisia vaikutuksia sangioveseen ilman suurempaa puun tuomaa kompleksisuutta. 

Bucerchiale '07 oli maistettaessa super-aggressiivinen ja voimakas viini. Muutaman vuoden pullokypsytys lienee vähintä mitä tälle Riservalle pitää suoda. Alkon tilausvalikoimasta voi kysellä kahta Selvapianan viiniä: Chianti Rufinaa (21,70€) sekä tuottajan IGT:aa Rosso Toscano Fornacea (45,70€). Omat kokemukset Rufinasta ovat varsin hyvät. Tuhdihkon marjaisa ja vaivaton sangiovese passaa allekirjoittaneen suuhun loistavasti paremman luokan pöytäviininä. 

Puhdas sangiovese "Bucerchiale" on tilan lippulaiva

Kurkistus tuotantotiloihin ja kellariin kruunasivat yllätysvierailuni. Käymisastioiden ympärille on rakennettu 2000-luvun alussa täysin uusi halli, joka kopioi mahdollisimman hyvin edesmennyttä rakennusta. Vierailun aikana korjuupäiviä oli jäljellä vain muutama ja suurin osa korjatuista rypäleistä oli aloittanut käymisen.  

Perinteinen "pumping over" käynnissä terästankissa

Kellarin vanhimmat pullot olivat vuodelta 1945. Täällä säilytetään lukemattomia vanhoja huippuvuosikertoja optimaalisissa olosuhteissa. Mitään ei myydä ulos, vaan pientä osaa käytetään omassa tasting-salissa järjestettäviin tapahtumiin. 

Päärakennuksen alla säilytetään niitä kaikkein arvokkaimpia

Alkoholin vähittäismyyntimonopoli purettava

Me allekirjoittaneet viinibloggaajat vastustamme alkoholin vähittäismyynnin monopolijärjestelmää ja esitämme sen purettavaksi. Jaamme ajatuksen monopolin kilpailua vääristävästä luonteesta ja kulttuuria kuihduttavasta vaikutuksesta.

Katsomme, että monopoli on kuluttajalle kallis ja suljettuna järjestelmänä altis väärinkäytöksille. Monopolijärjestelmä edustaa poikkeamaa hyväksi havaitusta suomalaisesta käytännöstä, joka perustuu lainkäytön oikeudenmukaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja kohtuullisuuteen.

Paheksumme politiikkaa, jossa yhteiskunnassa esiintyvien alkoholiongelmien ratkaisuna ylläpidetään monopolin keinoin kaikkiin kuluttajiin kohdistuvia rajoitteita, jotka hankaloittavat tavallisen kuluttajan elämää kykenemättä ratkaisemaan itse ongelmaa.

Haluamme viinikirjoittajina romuttaa kohdallamme myytin monopolijärjestelmän nauttimasta suosiosta viinin harrastajien parissa.

Kirjoitus on julkaistu samanaikaisesti seuraavilla sivuistoilla.

Viinipiru

Arto Koskelo

Rypäleistä viis

Mikko Ruuhonen

Viini-Virén

Johan Lindberg

Repository of useless information

Otto Nieminen

ViiniTV

Ilkka Sirén

Viinijano

Janne Salo

Aleksimehtonen

Aleksi Mehtonen

Kampanjan yhteyteen on perustettu myös Facebook-sivusto, Monopoliton perjantai, jossa kuka tahansa voi ottaa osaa tapahtumaan pidättäytymällä monopolista ostettujen tuotteiden nauttimisesta kuluvan päivän aikana.